torstai 30. kesäkuuta 2011

Päivä2 | San Francisco - Gaberville | 408km


Päivä2 | San Francisco - Gaberville | 408km

Timppa Road Glidensä lähtötarkastuksessa. Ritva vielä arpoo Sampan vierellä, että ajaako vaiko eikö ajaa. Päätyi matkustajakseni.


Sataa, sataa ropisee. Itseasiassa kylmin ja märin päivä mitä olen ajanut Pohjois-Amerikassa. Kylmyys tosin johtuu paljon siitä, että minä ja kaikki muutkin ovat liikkeellä enemmän ja vähemmän hellekamppeilla… ;)


Aurinkoinen Kalifornia... tältä se ei koskaan näytä elokuvissa... ;) Ylhäällä vasemmalta Samppa, Timppa, Tuija, Raikka, Peter, Ritva ja Sami. Taustalla Golden Gate ja San Francisco. Tuija ja minulla tuliterät sadekamppeet. Muut olivat sadekuuroihin varautuneet. Alla viime yönä yhdeltä tulleet Tuija ja Raikka.


Taivas aukenee ollessamme vuokraamossa ja muutamaa kuivaa hetkeä lukuunottamatta pysyy auki koko päivän. Sade ja sumu tosin antoivat hyvän harrypottermaisen fiiliksen HighWay1'lle ja HW1 on hulppea myös rupisessa kelissä. Vauhtia märkyys syö tehokkaasti ja neulasilmämutkat menevät vähintäänkin varovasti mutta kukaan ei ota lippoja. Ja vaikka tuulilasin läpi ei paljoa näe niin iso plexi on ns. kova sana sateessa. Tuija, Raikka, Sami ja Samppa pysyvät viileinä plexittömillä Fat Boylla ja Dynalla. Ja todistetuksi tuli, että suomalainen naismotoristi on sitkasta tekoa. Viimeisellä tauolla Tuija tutisi sen verran paljon, että piti kirjaimellisesti nostaa pyörän päältä. Mutta kerättyämme itse kukin varusteista kuivat varusteet Tuijan päälle matka jatkui onnellisesti Gabervilleen. 


 Kuvat vähän sumussa, mutta johtuu, että linssi huurussa. Samppa yllä Dyna Low Riderinsa kanssa. Alla Tuija ja alla alla Sandaali Sami uusine viiksineen. Sami ajoi koko päivän sandaalit muovipusseissa.



Maisemiensa puolesta Gaberville ympäristöineen muistuttaa enemmän Alaskaa kuin sitä mielikuvaa mitä elokuvat luovat Kaliforniasta. Päivä venyy huonon kelin vuoksi ja hotellilla olemme puoli kymmenen. Kokki on juuri karata hotellin ravintolasta tullessamme mutta pannut menevät uudestaan tulille ja evästä tulee. Unen päätä ei tarvi kenenkään hakea. Sami nukahtaa ennen kuin pää ehtii laskeutua tyynyn pintaan. Aamulla Raikka sanoo Tuijalle käyneen samoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti